Temmesläistäsukua

FM Mauri Junttila

Sukututkimuksen tuloksia, kuninkaallisista ryysyläisiksi

I Yrjö Erik (Erkki) Eeronpoika Junttila Temmes 1900 Tyrnävä 1952

& Anni Elina os. Pasanen Tyrnävä 1900-1989

II Eero Antinpoika Junttila Temmes 1870-1948

& Hilda Maria os. Parviainen Temmes 1872-1915,

leskimiehen II puoliso Hilda Maria os. Puhakka Temmes 1882-1978

III Antti Juhonpoika Junttila Temmes 1825-1906

& Maria os. Anttila Temmes 1840-1901

IV Juho Jaakonpoika Junttila-Sillankorva Temmes 1790-1856

& Brita Antintytär os. Haapa-Perttula Temmes 1790-1870

V Antti Antinpoika Haapa-Perttula Temmes 1762 -?

& Anna Antintytär Haapaniemi Temmes 1767 -?

VI Antti Antinpoika Haapa-Perttula Temmes ? - ?

& Anna Abrahamintytär Schroderus Liminka 1729 Temmes ?

VII Abraham Petterinpoika Schroderus Rantsila 1690 Liminka 1775

& Margaretha Erikintytär Zimmerman Pyhäjoki 1697 Liminka 1738

VIII Eric Ericuksenpoika Zimmerman Tukholma 1656 Pyhäjoki 1731

& Anna Jacobintytär Letzle ?? - ??

IX Jacob Wijkmaninpoika Letzle Turku ? Tukholma 1692

& Brita Casparintytär Forbus ?? - ??

X Caspar Hansson Forbus Puolan Gdansk?/Danzig?/Jaroslav? 1592 Ii 1682

& Brita Johansdotter Limingius Ii 1600 Ii 1696

XI Johan Larsson Limingius (myös Lithovius, Corvinus) Liminka 1563 Ii 1634

& Christina Östensdotter Sursill Uumaja 1562 Ii 1632

XII Östen Ericsson Sursill Uumaja 1520-1582

& Magdalena Ericsdotter Vaasa 1535 Uumaja ??

XIII Eric Östensson Ångerman (Sursill) Ångermanland 1480 Uumaja 1548

& Dordi Bure Uumaja 1507 – 1550

XIV Jacob Andersson Bure Uumaja 1450 - ??

& Kealog Olofsdotter Uumaja ?? - ??

Suurten sukujen kantaisä Eric Östensson Ångerman (myöhemmin Sursill) oli osallistunut Ruotsin (vv. 1521-1523) sisällis-/vapaussotaan voittaja – armeijassa muonanhankkijana. Sodassa suurin osa Ruotsia vapautui maata kauan hallinneesta Kalmarin unionista (vv.1397-1523) ja Tanskan Kristian II (vv. 1481-1559) kuninkaasta. Vapaussodan jälkeen Ruotsia alkoi hallita kuningas Kustaa Vaasa (vv.1496-1560).

Arvellaan Ångermanlandista kotoisin olleen Eric Ångermanin uuden Sursill sukunimen olevan peräisin siitä, että hän oli kuljetuttanut Ruotsin vallankumousarmeijalle muonaksi kotiseutunsa perinneruokaa hapansilakkaa. Sotilaat olivat sitä syödessään alkaneet epäillä myrkyttämistään. He olivat aloittaneet syömälakon. Tanskan vastaisen rintaman ylipäällikkö, tuleva kuningas Kustaa Vaasakin oli suuttunut asian johdosta. Olisiko hän alkanut epäillä myrkyttämistään tai tahallista vallankumousarmeijan sabotointia?

Olisiko Ruotsin vapaus-/sisällissodan aikaisesta epäonnestaan johtuvaa ollut se, ettei Eric Ångermanille (Sursill) ollut sodan jälkeen sijaa lähellä kuningasta ja hovia, vaan tapaamme hänet seuraavaksi hyvin kaukana Ruotsin kesyttämättömien, suurten villien erämaiden Ruotsin Lapissa? Nähtävästi karkoitus sinne oli ollut rangaistus hänelle. Hän ei kuitenkaan joutunut mestattavaksi. Hänelle oli suotu elämisen mahdollisuudet kaukana kuninkaasta. Armollisuus hallinnon taholta saattoi johtua siitä, että ruotsalaisessa vallankumousarmeijassa muonanhankkijana toiminut oli uskottavasti osannut lukea, laskea ja kirjoittaa. Harvinaisia taitoja niiden aikojen Ruotsissa. Kuningas Kustaa Vaasa esimerkiksi aloitti aktiivisen erämaiden asuttamisen. Asutettavissa erämaissa tarvittiin muun muassa verojen kerääjiä - vouteja.

Siis voitettuaan sisällissodan ja tultuaan kuninkaaksi Kustaa Vaasa oli aloittanut uudistukset. Hänen ansiostaan uusi, uudistuva Ruotsi alkoi muotoutua kansallisvaltioksi ja se alkoi vahvistua valtiona. Ehkä se alkoi jo silloin muodostua monet kerrat Venäjääkin hätyytelleeksi suurvalta – Ruotsiksi?

Hänen aloitteestaan aloitettiin laajojen erämaiden asuttaminen, usein lähes pakkokeinoin, mutta myös uudisasukkaille luvattujen verohelpotuksien houkuttelemana. Ruotsissa toimitettiin erinäisiä valtiollisia uudistuksia. Helsinkikin perustettiin vuonna 1550 kilpailijaksi Tallinnalle. Sittemmin vuonna 1561 tuli Ruotsille. Merkittävää oli myös ollut Itämaan eli Suomen tunnustaminen osaksi valtakuntaa. Kustaa Vaasa lakkautti Västeråsin valtiopäivien (v.1527) uskonpuhdistusjulistuksellaan Ruotsista katolisen kirkon. Tilalle tuli luterilainen. Hän lakkautti huonoksi arvioineensa linnanherrajärjestelmän. Verorahat ja muutkin kruunulle kuuluneet maksut ja suoritukset, kun vain tahtoivat jäädä makaamaan linnanherrain omiin aarrekammioihin. Veroja alkoivat kerätä voudit.

Valtaan päästyään taktikko ja myös suoran toiminnan mies Kustaa Vaasa mestautti Kalmarin unionille ja Tanskalle uskollisia kilpailemasta vallasta. Heissä oli ollut vanhempaa aatelistoa, jotka olivat päässeet valtaan Kalmarin unionin aikana. Tavanomaisesti suurten muutoksien yhteydessä pyritään vähentämään uhkia. Mestaaminen oli ollut eräs keino.

Useiden suomalaisten sukujen esivanhempia, Östen Ericsson Sursillin (vv. 1520-1582) lapsia muutti Pohjanlahden toiselle puolelle Suomeen. Ruotsin Itämaahan muuttaneiden Sursillien sukulaisuuteen kuuluu valtava määrä suomalasia. Sursillien sukulaisuuteen liittyviä on runsaasti myös muualla maailmassa esimerkiksi Yhdysvalloisssa ja Kanadassa.

Östen Ericsson Sursill oli toiminut voutina Ruotsin, Lapissa, Länsipohjassa. Ei hänkään vaikuttanut kuninkaan hovissa tai lähellä sitä. Alhaista syntyä hänkin oli ollut. Ei kuulunut aatelisiin. Luonnollisesti aateloidut, erityisesti Ruotsin vapaussodan voittaja - armeijassa sotineet tai heidän jälkeläisensä saivat jäädä ruotsalaisen siviilisaation pariin Birkaan, Upsalaan, Sigtunaan tai Tukholmaan kuninkaan ja hovin läheisyyteen.

Samanlaista syrjimiskäytäntöä voi uskoa olleen myös kirkonmiesten keskuudessa. Aatelissukuiset saivat jäädä iloisten krouvien Tukholmaan, Turkuun tai Upsalaan, ruotsalaisen siviilisaation pariin. Rahvaan sukuiset lähettiin taistelemaan venäläisten ja villieläinten kanssa elintilasta Ruotsin laajoissa erämaissa.

Alkeellisisa, primitiivissä oloissa, villi - ihmisten lailla elivät vielä 1500 – luvulla Ruotsin Lapissa. Ei siellä eletty aatelislinnoissa eikä - kartanoissa kristallikruunujen loisteessa viiniä, konjakkia siemaillen. Kurjuudessa he elivät. Pienistäkin leipäpaloista tappelivat. Maakuopissa, risu - sekä turvemajoissa, eläintennahkoista kootuissa kodissa asuivat silloin ja vielä satoja vuosia eteenpäin. Paikoin jopa nykypäiviin saakka. Eläintennahkoihin pukeutuneita olivat vielä pitkään.

Tuhansien vuosien erot kehityksessä ja kulttuurissa olivat esimerkiksi Hollannin, Saksan ja Ruotsin kesken. Keski - Euroopassa, Rheinin varren taloissa olivat olleet ikkunat ja savuhormistot jo kauan 1500 - luvulla. Maanteitä myöten kulkivat ja kievareissa, majataloissa yöpyivät. Kirjeitäkin, postin kautta saivat lähetellä toisilleen jo sangen varhain.

Vesijohdot (akveduktit) ja osin viemäröinnitkin olivat olleet siellä jo tuhansia vuosia. Mainzilainen Johan Gutenberg (vv.1398-1468) kehitti kirjanpainokoneen vuonna 1450. Rheininsuun seudun Erasmus Rotterdamilainen (vv.1466-1536) aloitteli filosofointejaan.

Sinistä verta omanneiden, Forbuksien kanssa sukulinjassa olleiden Temmeksen Sillankorvan taloon liittyvien Temmeksen Junttiloiden, Junttila sukunimen tarina saattaa päättyä Juho Jaakonpoika Junttila – Sillankorvaan (vv.1790-1856). Toisaalta emäpitäjä Liminkaan kuuluneessa Temmeksessä oli elänyt jo varhaisella 1700 – luvulla Juntila nimisiä eli vain yksi t – kirjain sukunimessä. Sitä ei ole toistaiseksi tutkittu eikä todisteltu, että olisivatko yhdellä t-kirjaimella olleet Juntilat samaa sukua Junttiloiden kanssa?

Yli - Temmeksen Sillankorva talo liittyy merkittävästi temmesläisten Junttiloiden sukuun ja sukutarinoihin. Eräässä, vuonna 1933 julkaistussa maatilamatrikkelissa silloinen Sillankorvan isäntä Juuso (Josef) Junttila (vv. 1878-1960), Antti Juhonpoika Junttilan (vv. 1825-1906) poika mainitsee talon olleen suvullaan 130 vuotta.

Artikkelini sukuluettelossa 1. olevan Yrjö Erik (Erkki) Junttilan (vv.1900-1952) setä Juuso (Josef) Junttila oli ollut menestynyt, onnekas mies. Hän oli ollut mukana sekä kunnan - että seurakunnan luottamustoimissa. Temmeksen pankkien isännistöissä hän oli myös istunut. Hänellä oli maatilamatrikkelikirjan julkaisun aikoihin ollut omistuksessaan ja viljelyksessä Sillankorva ja Haurukylän Mikkola. Vuonna 1918 hän oli myynyt Honka - sukunimisille yli-temmesläisen pappilaa vastapäätä sijaitsevan Jokelan talon. Hän oli myös pitänyt sekatavarakauppaa Sillankorvan talossaan. Juuso Junttila (vanhempi) oli viljellyt omistajana taloaan 1900 - luvun aluilta yhdessä puolisonsa Aina Kaapontytär Junttila os. Klaavun kanssa.

Sillankorvasta on aikoinaan erotettu esimerkiksi viereinen Alajunttilan maatila. Sitä oli alkanut avioiduttuaan viljellä Juuso Antinpoika Junttilan, vanhempi Eero veli (vv. 1870-1948). Hänkin oli ollut Antti Juhonpoika Junttilan (vv.1825-1906) poika. Eero Antinpoika Junttila oli ollut 17.2.1918 perustetun Temmeksen paikallissuojeluskunnan I paikallispäällikkö ja oli ollut siinä toimessaan 18.9.1918 saakka. Hän lienee tullut valituksi siksi, kun oli ehkä ollut ainoa temmesläinen sotaväen käynyt ja oli ollut aliupseeri.

Sukuluettelon Junttilat ovat kaikki olleet maanviljelijöitä. Muutamien vuosikymmenten ajan, nykyajalla, Temmeksen Junttiloitakin on ollut muissa ammateissa. Käytäntöä, että maanviljelijöiden joukoista, töistä siirrytään muihin ammatteihin ja töihin sekä myös uusille asuinsijoille voidaan yleistää. Samanlaista käytäntöä alkoi esiintyä Suomessa melkoisesti jo 1950-luvulta lähtien.

Suvussa oli surullisiakin kohtaloita. Yrjö Erik (Erkki) Junttila (vv. 1900-1952) eli ikänsä syrjittynä, kurjuudessa ja köyhyydessä suuren lapsikatraan isänä. Epäoikeudenmukaista oli kunnissa ennenkin. Hänellä oli esimerkiksi aina ollut ylisuuria kunnallisveroja maksettavanaan. Oli, kuin olisi joutunut maksamaan Limingan, Temmeksen ja Tyrnävän kunnille kunnallisveroa hengitysilmastaan.

Hän oli kulkenut talvet metsätöissä, mutta kaikki metsätyötulot olivat menneet kunnallisverojen maksuihin. Monet kerrat, hän, puolisonsa sekä lapsensa olivat joutuneet menemään nukkumaan tyhjin vatsoin, nälissään. Niinä aikoinakaan kunnasta eikä seurakunnasta annettu toisille vähävaraisille taloudellista apua. Hän kuoli keski-ikään ehdittyään mahalaukunsyöpään. Yrjö Erkki (Erik) Junttila haavoittui pahoin sodasssa, vapautettiin asepalveluksesta. Hänen vanhin poikansa menetti vasemman jalkansa Lapinsodassa.

Junttiloiden kanssa suorassa sukulinjauksessa olleet Haapaniemet ja Haapa – Perttulat olivat myös olleet temmesläisiä maanviljelijöitä. Temmes oli varhaisemmin ollut nimeltään Haapaniemi usein myös Haapaniemen kylä. Maanviljelijä, silloin Liminkaan kuuluneen Temmeksen Haurukylän Mouckan talon isäntä, valtiopäivämies Abraham Schroderus (vv. 1690-1775) oli ollut Rantsilan kappalaisen Petter Schroderuksen ja hänen vaimonsa Beata os. Remahlin poika. Noiden Temmeksen Sillankorvan Junttiloiden kanssa sukulinjassa olevien Schroderusten yhteinen sukutarina päättyy Petter Schroderus kappalaiseen. Hänen sukunsa eteenpäin ei liene ollut säätyläisiä? Vanhempaan aikaan vain säätyläisistä jäi joitain tietoja historiaan luettavaksemme.

Rehmalien tarina jatkuu Kemin hopmanni Johan Rehmalin kautta esimerkiksi Tuderus ja Somerus sukuihin Somerolle ja siellä eläneeseen Somerus kirkkoherraan. Heillä on ehkä ollut yhtymäkohtia vanhoihin aatelissukuihin. Jokin sukuhaara saattoi ehkä edetä aina kuningas Juhanan saksalaissyntyiseen Schaefer – nimiseen, Turussa vaikuttaneeseen käskynhaltijaan.

Eräiden arvelujen mukaan Abraham Schroderuksesta oli tullut maanviljelijä Temmeksen Haurukylän Mouckan taloon ehkä siksi, koska hänen isänsä oli kuollut pojan ollessa vielä lapsi. Hänen suuriperheisellä äidillään ei ollut varaa kouluttaa Abraham poikaa. Hän oli pudonnut isänsä pappissäädystä alas talonpoikaissäätyyn. Tosin hän oli ollut valtiopäivillä valtiopäivämiehenä talonpoikaissäädyn edustajana.

Margaretha Zimmerman (vv. 1697-1738) oli ollut isoisältään saksalaissyntyisen apteekkari Ericus Zimmermanin pojan, Pyhäjoen kunnankirjuri Eric Zimmermanin tytär. Kuoltuaan Mouckan emäntä Margaretha Schroderus os. Zimmerman oli haudattu Limingan kirkon lattian alle.

Hänen isänsä Eric Zimmermann (vv. 1656-1731) oli vihitty Tukholmassa 3.12.1682 Anna Jacobintytär Letzlen kanssa. Jacob Wijkmaninpoika Letzle oli kirjautunut opiskelijaksi yliopistoon Tukholmassa vuonna 1653. Hän oli toiminut esimerkiksi porvarina ja laivurina Raahessa sekä tavaranhankkijana Tukholmassa. Jacob Letzle oli kuollut siellä vuonna 1692 ja haudattiin Tukholman Marian kirkkoon. Hän saattoi olla syntyperältään hollantilainen tai saksalainen? Toistaiseksi tiedot Temmeksen Junttiloiden kanssa sukulinjassa oleviin Zimmermaneihin ja Letzleihin päättyy noihin listauksessa mainittuihin.

Siniveristä skotlantilaista sukua ollut Puolan Gdanskissa, Danzigissa tai Jaroslavissa syntynyt Caspar Hansson Forbus (vv. 1592-1682) oli toiminut raatimiehenä Oulussa, Pohjois - Pohjanmaan rovastikunnan voutina ja Iin nimismiehenä. Hän oli avioitunut vuoden 1622 jälkeen Iin kirkkoherra Johan Larsson Limingiuksen Brita tyttären kanssa. Kirkkoherra Johan Limingiuksen isä, Littoisissa mökin-/mäkitupalaisen poikana syntynyt Lars Lithovius oli toiminut Limingan kirkkoherrana. Hän oli käyttänyt lapsena ja nuorukaisen sukunimeä Swartz.

Ylhäisiä sukugeenejä omanneiden, aikoinaan Oulussa ja Raahessa pappeina, porvareina, raatimiehinä vaikuttaneiden Forbuksien juuret olivat kulkeneet Turun, Tukholman ja Puolan kautta Skotlantiin, Aberdeehen. Vanhoina aikoina Brittein saarilla ja Skotlannissa eläneisiin Forbeksiin (Suomessa Forbus) yhtyi nähtävästi kuninkaallisia sukuhaarautumia. Muinoin monet Normandian, Ranskan, manner - Euroopan kruunupäät olivat olleet sukua englantilaisille kuninkaille. Uskottavastisti noilla sukulinjauksessa esillä olevilla Forbeksilla oli ollut myös muinaista Ranskan kuninkaallisten geeniperimää.

<>Caspar Hansson Forbus s. Puola noin 1590 k. 17.12.1682 Oulu/Ii

puoliso: Brita Johansdotter Limingius s. 9.6.1600 Ii k. 11.8.1696 Ii.

<>Hans Georgson Forbes s. noin 1566 Aberdeen Scotland k. noin 1635

puoliso: tuntematon

<>Georg Forbes s. noin 1530 Blyth Scotland

puoliso: Margaret Wattertour

<>William Forbes s. noin 1500

puoliso: Margareth Rutherford

<>Georg Forbes of Auchintoull s. noin 1460

puoliso: Margareth Bessie Leslie of Balquahin s. Noin 1462

Puolison isä: William Leslie of Balquahin noin 1400 – 18.4.1467. Puolison äiti: Euphemia Lidsay noin 1430 -. Puolison isoisä: David Lindsay of Crawford 1443 - ? Aberdeen. Puolison isoäiti: Elisabeth (Catharina) Stuart [prinsessa] isoäidin isä: Robert II of Scotland Stewart (Stuart) 2.3.1316 – 19.4.1390. Skotlannin kuningas vv. 1371-1390. Kuninkaan puolisot 1) Elisabeth Mure of Rowallan vv. 1320-1355. 2) Euphemia Leslie of Ross vv. 1330 – 1387

<>Thomas Forbes

puoliso: Christine Fraser

<>William Forbes s noin 1442 (3^rd Lord Forbes) k noin 1483

puoliso: Christine Gordon s. Noin 1443 Aberdeen k. Aberdeen

<>James Forbes s noin 1400 (2^nd Lord of Forbes) k. 30.7.1462

puoliso: Egidia Keith s noin 1424 k noin 1475

<>Alexander Forbes of Drumminor s noin 1380 (1^st Baron of Forbes noin 1445-) k noin 1448 Aberdeenshire Scotland

puoliso: Elisabeth Douglas

<>John Forbes Knight of The Black Lip s noin 1332 Aberdeenshire k. 20.11.1406

puoliso: Margareth of Dunure Kennedy

<> John Forbes of Aberdeen Aberdeen sheriffi k noin 1387

puoliso: Margaret

<>John Forbes k. 1332 kaatui Dublinin taistelussa

puoliso: tuntematon

<>John Forbes of Urquant Casttle s noin 1280 k noin 1305 Urquart Casttle, Loch Ness

puoliso: tuntematon

<>Duncan ”Dominus” Forbes s noin 1250 k noin 1289

puoliso: tuntematon

<>Fergus Forbes s noin 1214 k noin 1251

puoliso. tuntematon

<>John Forbes

puoliso: tuntematon

Lähteitä:

Suomen maatilat, Tietokirja maamme keskikoisista ja suurista tiloista, V osa, Oulun ja Vaasan läänit. (toimituskunta ja toimittajat) WSOY Porvoo 1933.

http://www.evl.fi/srk/tyrnava/te_kirkko_sis.htm

http://www.leinoset.fi/lehtijutut/honka.pdf

http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/kustaa.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalmarin_unioni

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Vaasa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristian_II

http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=strang&lang=en&m=NG&t=N&n=Junttila&x=11&y=8

http://www.annelikotisaari.net/Christina%20O%20Sursill.htm#Taulu1

http://finlander.genealogia.fi/archive/index.php/t-3874.html

http://bygdeforskaren.huset.fi/hem/slaktforskning/slakten_schroderus/abraham_schroderus/

http://www.elisanet.fi/mauri_my/johan/gp501.htm

http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/anor/svardsida/default.html